Yhden vanhemman perheet huomioitava Keskustan perhepolitiikassa

Kaikista lapsiperheistä köyhimpiä ovat yhden vanhemman perheet. Tiukka talous ja työssäkäynti vähentävät vanhemman mahdollisuuksia olla läsnä lastensa arjessa. Huoli taloudellisesta pärjäämisestä on koko ajan läsnä.

Osalla yhden vanhemman perheitä työssäkäynti on käynyt mahdottomaksi työn ja perheen yhteensovittamisen vaikeuden takia. Päivähoito ja koulujen iltapäiväkerhot eivät ole pysyneet mukana työelämän muutoksessa. Ympäri vuorokauden auki olevat kaupat ja erityisesti palvelualojen työaikojen muutokset aiheuttavat yksinhuoltajille ongelmia. Yksinhuoltajaäideillä on tutkitusti kovempi halu tehdä töitä kuin ns. puolisoäideillä. Ei ole myöskään vaikeaa kuvitella yksinhuoltajan opiskelumahdollisuuksien ja lisäkouluttautumisen vaikeutta. Huoli on suuri, sillä äidin koulutustaso vaikuttaa tutkitusti lasten koulutustasoon.

Yhden vanhemman perheiden tilannetta voidaan parantaa monin keinoin. Kunnat voivat helpottaa työn ja perheen yhteensovittamista mm. joustavimpien päivähoitomallien avulla, tarvittaessa valtion kannustuksella. Yksinhuoltajakorotus opintotuessa ja yksinhuoltajuuden huomioiminen verotuksessa auttavat näitä lapsiperheitä tulemaan paremmin toimeen. Kotihoidontuen tulee olla aito vaihtoehto myös yksinhuoltajille. Yksinhuoltajuuden huomioiminen vanhempainvapaan lainsäädännössä on tärkeää, samoin kuin sairaan lapsen hoitamista koskevissa tilanteissa.

Keskusta on kaikkien lapsiperheiden puolustaja. Keskustan perhepolitiikassa tulee huomioida vahvasti myös yhden vanhemman perheiden tilanteen parantaminen.

Loppu lasiselle lapsuudelle ─ Keskustan laadittava alkoholipoliittinen ohjelma

Vuonna 2009 lähes joka neljäs suomalainen kertoi Lasinen lapsuus -väestökyselyssä kasvaneensa kodissa, jossa käytettiin liiallisesti alkoholia tai muita päihteitä. Kyselyyn vastanneista edelleen peräti 29 prosenttia kertoi tuntevansa sillä hetkellä vähintään yhden lapsiperheen, jossa vanhemmat käyttävät liiallisesti alkoholia. Lisäksi on otettava huomioon, että tutkimusten mukaan lapset kokevat vanhemman alkoholinkäytön ongelmalliseksi helpommin kuin ympärillä olevat aikuiset.

Nuoret kannattavat muutosta: vanhemmilta toivotaan kohtuullista, juhlatilanteisiin painottuvaa juomatapaa. Nuoret eivät pidä suomalaisten humalahakuisesta juomatavasta ja humaltumista ihannoivasta puhetyylistä. Tärkeä kysymys tuhansien murheellisten laulujen maassa on, miten aikuiset ja erityisesti poliitikot aikovat huomioida tämän toiveen?

Santeri Alkion 150-vuotisjuhlavuoden hengessä keskustan on kunnostauduttava myös kansanterveyden edistämisen ja vastuullisen alkoholipolitiikan saralla. Vain poliitikkojen tekemällä päihdetyöllä, siis laajamittaisella yhteiskunnallisella vaikuttamisella ja lainsäädännön muutoksilla voidaan saada aikaan Suomi, jossa alkoholia kulutetaan kohtuullisesti. Myönteiset vaikutukset ihmisten ja perheiden hyvinvoinnille sekä kansantaloudelle yllättäisivät meidät kaikki - liikenneturvallisuuden paranemisesta puhumattakaan.

Keskusta r.p.:n tulee pikimmiten laatia oma alkoholipoliittinen ohjelma, jota kaikki keskustavaikuttajat kunnalliselta tasolta kansalliselle tasolle voivat poliittisessa työssään hyödyntää.

Ihminen ei ole vain vammansa summa

Puolet vammaisista ihmisistä kykenee ja haluaa tehdä töitä. Hieman yli kolmanneksella on erittäin hyvä tai hyvä työkyky. Silti vain harva vammainen ihminen käy töissä. Tämä johtuu osaksi työnantajan ja työyhteisön ennakkoluuloista, osaksi joustamattomista työmarkkinoista. Vammaisten ihmisten yhteiskunnallinen ja poliittinen osallisuus eivät muutenkaan ole ilman erityistoimia yhtä vahvoja kuin vammattomien ihmisten.

Keskustan tulee työllisyyspolitiikassaan pyrkiä parantamaan myös vammaisten ihmisten mahdollisuuksia tehdä töitä. Lisäksi Keskusta r.p:n tulee tehdä selvitys siitä, millä tavalla vammaisten ihmisten osallistumista puolueen omaan toimintaan voidaan parantaa. Vammaisjärjestöiltä ja puolueessa toimivilta vammaisilta ihmisiltä on hyödyllistä kysyä esteettömyysasioissa apua ja arjen kokemuksia. Puoluekokousten ja muiden suurempien tapahtumien, kuten vaalistarttien, järjestelyissä täytyy jatkossa huomioida esteettömyysnäkökohdat ja huolehtia esimerkiksi viittomakielisen tulkkauksen saatavuudesta

Sinkuille pienemmät pakkaukset

Kauppojen ja elintarviketuottajien tulisi tarjota yksineläville nykyistä enemmän "sinkkukokoisia" pakkauksia. Esimerkiksi kohtuuhintainen juusto, viinirypäleet, leipä, jauheliha ja grillimakkarat on pakattu mittaviin perhekokoihin, joista sinkuilla jää usein osa käyttämättä ennen viimeistä ennen päivää. Toisaalta osalla sinkuista saattaa olla moraalinen pakko syödä pakkaus loppuun, koska eihän ruokaa voi heittää roskiin. Ruuan pois heittäminen aiheuttaa näin sekä ekologista että henkistä kuormaa, kun sinkku joutuu luopumaan omista periaatteistaan. Pienemmät elintarvikepakkaukset edistäisivät sinkkujen taloutta sekä henkistä ja fyysistä terveyttä.

Yksineläviä ja perheellisiä kohdeltava tasavertaisesti verotuksessa

Suomalainen yhteiskunta on ottanut harppauksia tasa-arvossa, mutta epäkohtia löytyy vielä esimerkiksi verotuksessa. Yksineläviä on Suomessa yli miljoonaa ja työikäisten yksinelävien määrä on kasvussa. Olemme erilaisissa elämäntilanteissa, eikä yksin asuminen ole välttämättä ole haluttu ratkaisu. Esimerkiksi kotitalousvähennysoikeus ja kakkosasunnon verotus kohtelee yksineläviä täysin epäoikeudenmukaisesti. Samankokoiseen asuntoon pariskunta saa kaksinkertaisen kotitalousvähennysoikeuden yksinelävään verrattuna. Kakkosasunnon verovähennykseen ei yksin asuvalla ole oikeutta tilanteessa, jossa hän saisi esimerkiksi määräaikaisen työsuhteen toiselta paikkakunnalta, eikä olisi valmis muuttamaan kokonaan uudelle paikkakunnalle lähtöpaikkakunnalla olevien sosiaalisten verkostojen, kuten ystävien tai sukulaisten vuoksi.

Opintotuen tulorajoja nostettava

Kaikki poliittiset ryhmät ovat yhdestä asiasta samaa mieltä: työnteon tulee olla aina kannattavaa.
Monet opiskelijat käyvät töissä opiskeluiden ohessa. He saavat opiskeluaikaisesta työnteostaan ensiarvoisen tärkeää työkokemusta, josta on suuresti hyötyä tulevan työllistymisen kannalta. Edistykselliset keskustanaiset eivät tunne käsitettä hanttihomma. Kaikenlainen työ ja kaikenlainen työkokemus ovat tärkeitä. Valitettavasti osa työssäkäyvistä opiskelijoista saa "rangaistuksen" työskentelystään opintotuen tulorajojen vuoksi. Moni suomalainen on joutunut maksamaan valtiolle takaisin opintotukiaan - koska on ollut ahkera ja käynyt töissä!

Opintotuen nykyisten tulorajojen puolustajat perustelevat näkemystään sillä, ettei opintotuki ole palkka. He ajattelevat, ettei opintotukirajat ylittävä opiskelija ole taloudellisesti niin heikossa asemassa, että tarvitsisi opintotukea. EKN tunnistaa nämä seikat. Meidän mielestämme nykyiset tulorajat kaipaavat kuitenkin tarkistusta. Vuodesta 2008 alkaen tulorajat ovat olleet tuettua kuukautta kohti 660 euroa kuukaudessa ja tuetonta kuukautta kohti 1970 euroa kuukaudessa. Monet opiskelijat eivät pärjää pelkällä opintotuella, he eivät koe opintolainan nostamista mielekkääksi, eivätkä saa vanhemmiltaan taloudellista tukea. Ainoa vaihtoehto on siis mennä töihin.EKN katsoo, että koska tulorajat paukkuvat nykyisin liiankin helposti, tulisi niihin tehdä kohtuullinen korotus.

Keskustan edistettävä Nuoret, rauha ja turvallisuus -päätöslauselma-aloitetta

Nuorten syrjäytyminen ja siitä aiheutuva näköalattomuus aiheuttaa laajoja levottomuuksia eri puolilla maailmaa. Nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisy ja osallistumismahdollisuuksien vahvistaminen takaavat nuorten potentiaalin kanavoitumisen rauhaksi ja kehitykseksi - ei turvallisuusuhaksi. Nuoret tarvitsevat oman YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmansa, jossa heidät tunnustetaan omana, aktiivisena erityisryhmänään niin rauhanvälitys-, rakennus- kuin turvaamistyössäkin. Nuorten erityisaseman on näyttävä myös YK:n välittämissä rauhanneuvotteluissa ja -sopimuksissa.

Nuorten aktiivisuus tulee kanavoida demokraattisten toimintamuotojen kautta. Nuorilla on oikeus osallistua yhteiskuntaan muun muassa ihmisarvoisen työn, järjestötoiminnan ja koulutuksen kautta. Näin voidaan parhaiten ennaltaehkäistä yhteiskunnallisen syrjäytymisen purkautuminen väkivaltana. Nuorilla on oikeus elää rauhassa ja ilman väkivallan uhkaa. Pysyvän rauhankulttuurin pohja luodaan koulutuksen, ihmisarvoisen työn ja yhteiskunnallisten vaikuttamismahdollisuuksien kautta. Maailmalla ei ole varaa jättää nuorten potentiaalia käyttämättä ja unohtaa nuorten erityistarpeita, sillä yhteinen kohtalomme on pitkälti nuorten käsissä. Demokratian tukeminen ja nuorten toimijuuden vahvistaminen ovat paras keino ehkäistä levottomuuksia ja niistä aiheutuvia uhkia kansainväliselle ja alueelliselle turvallisuudelle.

Edistykselliset keskustanaiset vaati, etta Suomen Keskusta r.p. pyrkii edistämään  nuoret, rauha ja turvallisuus -päätöslauselma-aloitetta Suomen YK-politiikassa ja että päätöslauselma-aloite otetaan osaksi Suomen YK-turvallisuusneuvostakampanjaa ja agendaa.

Nuorten yhteiskuntatakuuseen suhtauduttava kunnianhimoisesti

Hallitusohjelmassa luvatun nuorten yhteiskuntatakuun valmistelu on ratkaisevassa vaiheessa. Työ- ja elinkeinoministeriön asettama työryhmä laati esitykset nuorten yhteiskuntatakuun budjettivaikutuksista 29.2.2012 mennessä. Yhteiskuntatakuun täytäntöönpano käynnistyy vuoden 2013 alusta. Valtion budjetissa siihen on varattu vuosittain 60 miljoonaa euroa.

Edistykselliset keskustanaiset (EKN) toivoo, että nuorten yhteiskuntatakuuseen suhtaudutaan kunnianhimoisesti. Yhteiskuntatakuu tarjoaa konkreettisen keinon puuttua lasten ja nuorten syrjäytymiseen, joka on tällä hetkellä suurimpia huolenaiheita Suomessa. Kunnianhimoinen suhtautuminen tarkoittaa, että yhteiskuntatakuussa ei rajoituta 60 miljoonan euron jakamiseen, vaan luodaan kokonaisvaltainen suunnitelma kaikkien nuorten saamiseksi koulutukseen ja työelämään.

Nuorten yhteiskuntatakuun pääpainon on oltava ennaltaehkäisevissä toimenpiteissä. Se tarkoittaa esimerkiksi koulutuksen keskeisyyttä, opinto-ohjaukseen panostamista ja jokaisen nivelvaiheen huomioon ottamista. Perustan yhteiskuntatakuulle luo se, että nuorten arjen hallinta sekä opiskelu- ja työkyky ovat kunnossa. Siksi myös jo olemassa olevat nuorten hyvinvointiin tähtäävät hankkeet tulee liittää nuorten yhteiskuntatakuun kokonaisuuteen.

Suurin huoli nuortenyhteiskuntatakuussa ovat mahdolliset siihen tehtävät rajaukset. Yhteiskuntatakuun tulee koskea kaikkia nuoria yhdenvertaisesti riippumatta esimerkiksi nuoren työvoimapoliittisesta statuksesta tai siitä, onko työ- tai koulutuspaikka jäänyt saamatta ennen vuotta 2013. Yhteiskuntatakuun ydin on, että yksikään nuori ei syrjäydy - ja jo syrjäytyneitäkin autetaan.

Suomen keskusta r.p.:n on tuettava nuorten yhteiskuntatakuun voimaan saattamista. Nuorten yhteiskuntatakuu on osa Euroopa 2020 strategiaa ja sen Youth on the Move -aloitetta.

Puoluekokousaloitteet 2012

Edistykselliset keskustanaiset ovat olleet kyllä aktiivisia ja kantaaottavia toiminnassaan, mutta blogin pitäminen ei ole aktiivista. Tässä puoluekokoukseen Rovaniemelle 2012 tekemämme aloitteet. -Anne