Bryssel-London-Bryssel

Lähden huomenna Eurooppanuorten matkalle Brysseliin. Ihan perus parlamentti ja komissiovierailut tiedossa.
Sunnuntaina hurruttelen junalla Lontooseen muutamaksi päiväksi ja sieltä taas tiistaina takaisin Brysseliin LYMEC:n Summer Schooliin. Ohjelma on mielenkiintoinen ja tuon sieltä terveiseni kun palajan!

Kommentti kommentille

Kiitos kommentoinnistasi!

Vieraileva feministi sarjassa julkaistut kirjoitukset ovat sellaisten heniklöiden tekemiä, jotka eivät halua esiintyä omalla niemellään.
Toiseksi jopa Suomen Keskustassa ja sen paikallisyhdistyksissä on mielipiteen- ja sananvapaus - joten toki lehdessä julkaistua kirjoitusta on oikeus kommentoida.

Omia pohdintojani aiheesta:
Henkilö saa toki olla kiintiöitä vastaan, on vain hyvä olla perehtynyt aiheeseen kunnolla, jotta sen voi perustella.
Lista jonka Vieraileva Feministi on tuohon laittanut eri ajattelijoista on siksi, että tämä kolmossivun kirjoittaja perehtyisi aiheeseen paremmin ja syvällisemmin ja lukisi useiden eri ajattelijoiden tekstejä mielipiteensä pohjaksi.
Ei listan tarkoituskaan ole, että kaikki siinä mainitut ajattelijat olisivat yhtämieltä asiasta vaan siksi, että kirjoittaja pystyisi niitä tutkimalla perustelemaan paremmin mielipiteensä.
On hyvä, että myös miespuolisia poliitikkoja aihe kiinnostaa - ja siksikin on hyvä kertoa teoksista, joista saa erilaisia näkemyksiä aiheeseen ja pääseen tutustumaan feminismiin sekä myös naisasialiikkeeseen syvemmin.

Itse olen erityisesti perehtynyt Mary Wollestonecraftiin ja J.S Milliin (jotka sinun mukaasi ovat varmaan ihan muumioita=)). Toinen sukupuoli -teoksen luin koska se on klassikko.
Lisäksi olen joutunut opinnoissani suorittamaan useita kursseja, joissa feminismin suuntauksia on esitelty ja olen suorittanut kurssini erinomaisin arvosanoin. Butleria olen vain sivunnut luennoilla, en ole hänen omiin teoksiinsa perehtynyt. (tämä nyt tästä pätevyydestä arvoida kirjoitusta)

Jos Vierailevan Feministin kirjoitusta lukee niin huomaa sen olevan yhtälailla tahallisesti yksikertaistava ja kärkäs. Jo kommentti "etkö näe metsää puilta?" sen paljastaa.

Toki on totta että naiset ja miehet ovat biologisesti erilaisia - sehän on selvä. Ongelma ennemin on, että jotkut asiat mielletään miehisiksi ja jotkut naisellisiksi - esimerkiksi politiikka, talous jne on miehistä - ne luokitellaan edelleen siksi KOVAKSI TÄRKEÄKSI politiikaksi. Vallantavoittelu on niin ikään miehistä. Naisesta tulee usein "pyrkyri" kun hän tavoittelee valta-asemia.

No jos naiset käyttäytyvät kuin miehen, ei ole mitään järkeä palkata sitten naista tehtävään - mitä uutta naiseus tuo? Miksi on tärkeää että kiintiöitä on?
Helga Hernes vastaa tähän näin, politiikan osalta:
valta pitää oikeudenmukaisuuden nimessä jakaa tasan naisten ja miesten kesken.
Naiset tuovat jotain uutta politiikkaan. Ei siksi, että heillä on erilaisia ominaisuuksia kuin miehillä, vaan koska heillä on erilaisia kokemuksia.
Naisilla ja miehillä on erilaisia poliittisia intressejä, joista voi syntyä ristiriitoja, ja silloin naisten on oltava paikalla puolustamassa etujaan.

Eli naiset tuovat uutta koska heillä on erilaisia kokemuksia. Kiintiöt ovat tähän väline.
Toiseksi naisten pitää olla pulustamassa omia etujaan. Kiintiöt ovat väline myös tähän.

Sitten vielä yksi huomio:
Tasa-arvolla ei ole tekemistä mielipiteiden kanssa. Voi olla eri mieltä naisita ja miehistä ja heidän käyttäytymisestään toisiaan kohtaan.

Ja lopuksi, kuten kommentoija kirjoittaakin, kaikille on hyötytä tasa-arvoisemmasta maailmasta. Kun demokratia tätä kautta vahvistuu me kaikki voitamme.

***
Ristiriitaisia argumentteja?
Kysymys on myös asioiden arvottamisesta. Ja siitä, miten ehkä usein huomaamattamekin miellämme tietyt asiat miehisiksi tai naisellisiksi. Mielestäni tässä suhteessa liberaalifeministit olivat osin oikeassa - jonkinlaiseen sukupuolineutraaliuteen on pyrittävä. Jokaisen yksilön vahvuuden on toki huomioitava, mutta uskon että ne eivät suoraan ole sukupuoleen sidottuja vaan kokemuksiin.

***

Miksi naisten pitäisi todistaa olevansa erityisen päteviä esim. politiikassa (mielletään ilmeisesti edelleen miehiseksi)? Siksi että he ovat vähemmistössä ja joutuvat siksi silmätikuiksi.

***

ps. meitä feministejäkin on siis erilaisia ja saamme olla mekin eri mieltä kiintiöistä ja niiden tarpeellisuudesta tai tarpeettomuudesta. Minulle ne ovat VÄLINE tasa-arvon tiellä.

pps.käyttämäni arguimentit olen poiminut mm. teoksesta Helvetissä on paikka naisille jotka eivät auta toisiaan. Allekirjoitan ne itse täysin.

Naisten palkkiot nousivat Wimbledonissa

Yksi etappi saavutettu - pienin askelin edetään. Tänään uutisoitiin, että naistennispelaajat saavat ensi kertaa Wimbledonin Grand Slam turnauksessa saman suuruiset palkkiot, kuin miespelaajat!

Hienoa! Yksi epäkohta maailmassa on korjattu =)

Naisten pitää todistaa olevansa päteviä?

Tänään saimme lukea Suomenmaan kolmossivulta (20.6.) näkemyksiä sukupuolen välisestä tasa-arvosta ja kiintiöstä. Vieraileva Feministi-kirjoitussarjamme alkaa tällä kommentilla ko. kolmossivun juttuun (lainaukset siis kolmossivun kirjoituksesta):

"Suomessa on paljon alipalkattuja naisvaltaisia aloja. Kohdentamalla palkankorotuksia näille aloille voidaan antaa pahimpaan hätään ensiapua.
Työelämää täytyy kehittää siten, että naisvaltaisille aloille saadaan enemmän miehiä töihin. Naisia täytyy myös saada enemmän mukaan ammattiyhdistystoimintaan pitämään omia puoliaan.
Vieläkin monen suusta kuulee sanonnan, että miehen euro on naisen 70 senttiä. Ehkä niin, mutta ongelma on lähes mahdoton poistaa, jos naiset eivät hakeudu paremmin palkatuille aloille ja esimiesasemiin."

Ahaa, siis naisten oma vika! No ei muutakuin tehdään kaikista hoitsuista toimitusjohtajia. Asia korjattu. Mutta kun vähään tyytyvät naiset rynnivät yritysjohtoon, niin laskeeko sielläkin yleisesti palkkataso - mitä miehet siihen sanovat?

"Tasa-arvo ei valitettavasti tule kuin Manulle illallinen. Naisilla pitäisi olla nykyistä enemmän kunnianhimoa ja todellista halua saada asemaansa muutos!
Katkerat puheet pörssiyhtiöiden hallitusten epätasa-arvoisista sukupuolijakaumista eivät muuta todellisuutta mitenkään. Naisasialiikkeellä olisi toimintatavoissaan peiliinkatsomisenpaikka."

Ahaa - eli naiset nyt lisää kunnianhimoa ja todellista halua! Mistähän johtuu, että naiset harvemmin esim. pyytävät palkankorotuksia tai heidän matalampia alkupalkkoja, kuin miehet?

"Keskustanaisten puheenjohtaja ja entinen pääministeri Anneli Jäätteenmäki perusti tietoisesti hallituksensa siten, että siinä oli miehiä ja naisia saman verran. Periaatteena tämä on hyvä, mutta se antaa väärän viestin naisten asemasta yhteiskuntamme johdossa.
Asetelma antaa kuvan, että naiset pääsevät hallitukseen vain siksi, että he ovat naisia. Ministerin paikkoja jaettaessa mielestäni tärkein kriteeri salkun kantajalle on hänen asiantuntemuksensa. Sen jälkeen tulevat vasta ministereiden alueellinen sijoittuminen ja sukupuoli.
Haasteen kiintiöpaikoille luo myös se, että naisia on selvä vähemmistö eduskunnassa. Tämä on asia, joka erityisesti naisten pitäisi noteerata.
Jos sukupuolten välistä tasa-arvoa halutaan edistää, on naisten lähdettävä huomattavasti aiempaa rohkeammin ehdokkaiksi vaaleihin. Ajattelu, ettei miehiä kannata lähteä haastamaan listalle on huonoa ja alistuvaa. Jokainen ehdokas tarvitsee omat äänensä mennäkseen läpi.
On vain ja ainoastaan kansasta kiinni, onko eduskunnassa mies- vai naisenemmistö. Sovitaanko jo nyt, että neljän vuoden kuluttua naisia lähtee enemmän ehdolle ja naisia myös äänestetään eduskuntaan?"

Ahaa, eli naisten on todistettava pätevyyttään - milloin miesten pätevyyttä on kyseenalaistettu? En muista. Naisten on siis oltava keskimäärin huomattavasti pätevämpiä ja koulutetumpia kuin miesten, jotta he voivat todistaa olevansa päteviä.

Toiseksi, ketkä valitsevat ehdokkaat? Kuka päättää keitä on listalla? En ymmärrä? Jotta äänestäjällä olisi varaa valita, niin eikö siellä pitäisi olla eri ikäisiä, eri ammatteja, päteviä ihmisiä - miehiä ja naisia yhtä paljon? Vai, eikö niitä kiintiöitä saa käyttää välineenä... hmm

"Erityisesti kaikilla naisministereillä on mielestäni näytön paikka. Todistakaa, että nainen voi olla ministerinä hallituksessa asiantuntemuksensa perusteella ja kumotkaa näytöillänne vanhakantaiset mielikuvat kiintiönaisista.
Vanhasen ratkaisu naisenemmistöisestä hallituksesta osoittaa, että kiintiöpaikat on vanhentunut tapa edistää tasa-arvoa. Jokainen ymmärtää, että tasa-arvo ei voi olla kiinni ehdottoman tasapuolisesta sukupuolijakaumasta maan hallituksessa. Tämäkin asia meni istuvaa hallitusta perustettaessa parhain päin kuin jätettiin populismi ja äärifeminismi vähemmälle ja keskityttiin itse asiaan. Toivon, että kohta koko kiintiöpaikkakäsite voidaan unohtaa tarpeettomana."

Niin tuossahan se tulee, ihan kirjaimellisesti naisministereillä on näytön paikka. Aivan. Sinähän sen sanoit! Kumma juttu, kun itse tein ministeriveikkauksia, sain hallitukseen vielä enemmän naisia kuin nyt, sillä vaikka eduskunnassa on vähemmistö naisia niin he kaikki ovat keskimäärin huomattavasti pätevämpiä kuin suurin osa miehistä ministereiksi...

"Tasa-arvo ei myöskään saa tarkoittaa sitä, että naiset pyrkivät olemaan mahdollisimman miehisiä politiikassa ja yleensäkin yhteiskunnassa."

Ahaa, eli valta-asemien tavoittelu on siis miehistä hommaa. Miesten hommaa. Naisen täytyy olla miehekäs, jotta voi tavoitella valta-asemia. Aivan - unohdin rooli jaon: kiltit naiset - reippaat miehet! Aivan!!! Hitsi, miten saatankin sen aina unohtaa - meidänhän pitää olla tietynlaisia!

"Kumpikin sukupuoli tuo tähän kokonaisuuteen omat vahvuutensa ja heikkoutensa. On tärkeää, että miesten ja naisten vahvuudet ja ajatukset saadaan täysimittaisesti ja tasavertaisesti yhteisen tulevaisuuden rakennustalkoisiin mukaan."

Tosiaan, miehet ja naiset ovat niin fundamentaalisesti erilaisia, toiset heikkoja toiset vahvoja - toiset osa "kova politiikan" eli talouden, puolustuksen ja ulkopolitiikan - toiset taas "pehmeän politiikan" eli sosiaalipolitiikan, koulutuksen ja vaikka maailman parantamis höpinän!

"Keskustalaisessa aatteessa tasa-arvo on hyvin tärkeä. Kuljemme tässäkin asiassa tiennäyttäjinä yhteiskunnassamme. Meillä on halua tehdä konkreettisia tekoja tasa-arvon puolesta unohtamatta tämän käsitteen laajuutta.
Työmme vaikuttaa yleisiin asenteisiin ja sitä kautta muidenkin tekoihin. Unelmanamme täytyy olla yhteiskunta, jossa tasa-arvosta ei tarvitse enää puhua, koska se toteutuu!"

Kysymykseni kuuluu: näetkö metsän puilta?

Mitä sinä pelkäät? Miksi taistelet kiintiöitä vastaan, jos todella kannatat tasa-arvoa? Miten ne haittaavat sinua? Kiintiöthän suojelevat molempia sukupuolia.

-Vieraileva Feministi

ps. Aiheesta kiinnostuneille suosittelemme myös tasa-arvosta kiinnostuneille luettavaksi vaikka näitä:

Mary Wollstonecraft
J.S Mill
Jeremy Bentham
Simone de Bouvier
Judith Butler
Minna Canth
Erkki Berndtson: Politiikka tieteenä

Hyvä

Hyvä, että aloite on otettu selkeästi tosissaan. Se on perusteltu hyvin ja aiheeseen on perehdytty. Nyt meidän tulee tarkkailla, että puoluehallitus totetuttaa lupauksensa ympäristönäkökulmien huomioimisesta puolueen tapahtumia suunniteltaessa.

Puoluehallituksen vastaus ympäristötekoaloitteeseemme

Edistykselliset Keskustanaiset (EKN)

PUOLUERISTEILYSTÄ YMPÄRISTÖTEKO

Edistykselliset Keskustanaiset (EKN) esittää Suomen Keskusta rp:lle, että seuraava puolueristeilystä tehdään ympäristöteko.

EKN esittää, että risteilyalus ei irtoa Helsingin satamasta, vaan säilyy puoluetapahtuman ajan liitettynä mantereen vesi- ja viemäriverkkoon. Näin vältytään myös polttoainepäästöiltä Itämereen.

Tällä tavoin puolue voi omalta osaltaan näyttää esimerkkiä kerskakulutuksen maailmassa. Tapahtuman viihteellinen luonne säilyy, ja lisäarvona tulee kestävän kehityksen käytännön toimi, sillä ympäristö ei risteilystä johtuen kuormitu kestämättömällä tavalla. Esityksen tarkoituksena ei ole tuhota Itämeren laivabisnestä vaan EKN haluaa kiinnittää huomiota risteilyalusten Itämeren kannalta kestämättömiin seuraamuksiin, jotka olisivat kuitenkin vältettävissä käyttämällä parempaa teknologiaa ja tekniikkaa laivoissa.

Vastaus:

Aloitteessa on kiinnitetty huomiota tärkeään näkökulmaan: Keskustan tulee omalla toiminnallaan näyttää esimerkkiä myös ympäristönsuojeluun liittyvissä asioissa.

Keskustan seuraava risteily järjestetään joulukuun 2007 alussa Viking Linen aluksella reitillä Turku-Tukholma-Turku. Turun satamasta ei ole mahdollisuus liittää maasähköä aluksiin, joten niiden tarvitsema sähkö joudutaan joka tapauksessa tuottamaan laivan polttoainetta käyttäen riippumatta siitä liikkuuko laiva merellä vai onko se koko tilaisuuden ajan satamassa. Viking Linen Turusta lähtevät alukset käyttävät pelkästään matalarikkistä polttoainetta. Ongelmana Turun ja Tukholman välillä liikennöivillä Viking Linen aluksilla on se, että niillä ei vielä ole typpipuhdistusta.

Viking Linen alusten jätevesiä ei päästetä mereen, vaan ne tuodaan Turun ja Tukholman satamiin. Esimerkiksi Turussa ne pumpataan sataman jätevesiverkostoon ja sieltä Turun vesilaitokselle puhdistettavaksi.

Puoluehallitus katsoo, että joulukuuksi 2007 suunniteltu risteily ei kuormita Itämerta ja muuta luontoa niin kestämättömällä tavalla, että risteilytilaisuus siirrettäisiin pidettäväksi satamassa. Sen sijaan puolueen tulevia tapahtumia järjestettäessä pitää ympäristönäkökohtien olla yhä voimakkaammin esillä aina suunnitteluvaiheesta toteutukseen saakka.

Niinpä niin

Juuri näin Minna ... tyypillistä.

Minäkin olen jo jonkun aikaan huutanut ääneen olevani se F-sana - feministi!

Onkin aina mielenkiintoista keskustella siitä, miten ihmiset sanan määrittävät.
Wikipedia kirjoittaa näin:
Feminismi on valistusajan Euroopassa syntynyt aate, joka pyrkii parantamaan naisten asemaa. Feminismin päämääränä on poistaa sukupuolten välinen eriarvoisuus. Aatteen syntyaikoina feministiset ajattelijat vaativat naisille poliittisia oikeuksia ja itsenäistä asemaa. Myöhemmät ajattelijat ovat luoneet feminististä teoriaa ja puhuneet syrjinnästä ja epätasa-arvosta, joka on jatkunut väitetyistä poliittisten oikeuksien yhdenmukaisuudesta huolimatta. Feministinen liike syntyi 1800-luvulla.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Feminismi

Peruskauraahan tämä on niille, jotka esim. valtio-oppia tms ovat lukenee =)

No ei ole minulle ollutkaan koskaan epäselvää tämä sana, mutta opiskelujen ohessa sen ymmärrys on vain parantunut ja on ollut helpompaa myöntää olevansa sellainen.

Eipä muuta tällä erää =) sateista ja masentavaa maanantaita vaan kaikille - ja Juhannusta odotellen

T. Feministi

Korruptiota ja prostituutiota

Tämä on just niin tätä (Taloussanomat uutisoi):

"Saksalaisen Volkswagenin lahjusjupakan puintia on jatkettu oikeudessa.
Torstaina entinen ammattiyhdistysjohtaja ja Saksan eduskunnasta eroamaan joutunut sosialistipoliitikko tunnusti, että oli käyttänyt VW:n maksamia ilotyttöjä" (linkki)

"Lenziä kuten muitakin poliitikkoja syytetään ilotyttöjen käyttämisestä, mistä laskun maksoi Volkswagenin johto. VW:n konsernijohto on lahjonut vuosikymmenen ajan poliitikkoja ja ammattiyhdistysläisiä saadakseen näiltä tukea päätöksiinsä." (linkki)

Feministin kirjoitus

Olen sattunut lukemaan viime aikoina kirjoituksia naistoiminnasta, tai tarkemmin ottaen siis naisjärjestötoiminnasta. Muistaakseni Suomenmaan leikatuista-palstalla oli kuinka joku demari oli sanonut suunnilleen jotenkin, ettei ymmärrä naisjärjestötoimintaa, koska tasa-arvokeskustelu pitäisi käydä miesten kanssa eikä erikseen. Vaikka olen itsekin toiminut nuoriso-, opiskelija- ja naisjärjestötoiminnassa (toki Keskustan piirissä enkä demareissa ;)) en ole ikinä kuitenkaan kokenut tekeväni niitä jotenkin puolueen ulkopuolella.

Mielestäni on päinvastoin luonnollista, että hakeudumme ”samanmielisten” seuraan ja pohdimme yhdessä miten ajaa niitä asioita, jotka ovat meille yhteisesti tärkeitä.

Osaltaan tällaisen tarpeen vuoksi perustimme myös EKN:n – oli tarvetta saada hieman vapaammassa muodossa ilmaista ajatuksia samanmielisten seurassa. Tärkeintä ei meille ole sääntömääräisten kevät- ja syyskokouksien pito (päinvastoin!) vaan se poliittinen puoli. Joka siis meidän kokouksissa on aikakin hauskaa. Noista kokousjutuista ja miesten tekemistä rakenteista Anna taisi kirjoittaakin.

Ps. Vaikka jotkut meistä eivät tunnustakaan niin voin kyllä itse sanoa sen ääneen - olen feministi! ”Feminism is the radical notion that women are people” on joku sanonut ja mielestäni se sopii tähänkin hyvin :)


Kuva: Viime vuonna Nobelin rauhanpalkittu mikroluottojärjestelmä tarkoittaa yhteiskunnan heikompiosaisten pienlainoitusta. Keski-Nepalissa, Jharuwarasin kylässä, kokoontuu kahdesti kuussa naisjoukko, joille mikroluotto on tarjonnut mahdollisuuden työllistyä oman elinkeinon harjoittamisen kautta. Kishwori Silwai on saanut lainaa noin 450 euroa. Sillä hän on voinut perustaa pienen kaupan, josta saaduilla tuloilla hän pystyy osallistumaan perheen kustannuksiin. (Ks. lisää viimeisen Avain-lehden keskiaukeamalta)

Puolueiden roolista demokratiakehityksessä

Olin elien Demo ry:n seminaarissa ja paneelissa aiheesta puolueiden rooli demokratiakehityksessä.
Alustajat olivat erittäin hyviä, varsinkin Thomas Carothers ( vpj International Politics and Governance, Carnegie Endowment for international peace). Suosittelen lukemaan hänen teoksiaan, joista viimeisin nimeltään: Confronting the Weakest Link - Ading Political Parties in New Democracies (voi tilata netistä). Todella mielenkiintoista kuultavaa.
Toisena alustajana oli Internationa IDEA:n pääsihteeri Vidar Helgesen.
Tilaisuuden avasi tietysti DEMOn pj Mirja Ryynänen (kesk.).
Lopuksi pidettiin paneeli, jossa oli DEMOn toimintaan osallistuneita puolueiden kv-aktiiveja.
Miikka Kopperoinen, KNL
Venla Virkamäki, demaritnuoret
Tuomas Korkalainen, VaNu
Eekku Aromaa, ViNo
Ann-jolin Grüne, RKP-naiset
Saara Ruokonen, KD-naiset
Vaili Jämsä, PS
Anna Ranki, Keskustanuoret

Paneelille jäi suhteellisen vähän aikaa ja koska kerroimme omista kokemuksistamme, ei hirveitä "poliittisia konflikteja" saatu aikaan ja se ei ollut tarkoituskaan.
Päivä päättyi illallistapaamiseen, jossa oli mukana myös DEMOn hallituksen jäseniä ja muuta aktiivi porukkaa. Illallisella kuulimme vielä lyhyen alustuksen Thomas Carothersilta.

Carothers on perhetynyt mm. Itä-Euroopan, ex-Neuvostomaiden, Latinalaisen-Amerikan maiden, Afrikan, LÄhi-Idän ja Aasian maiden demokratia kehitykseen, puolueisiin, ihmisoikeuksiin, kv-instituutioihin ja kv-apuun näillä alueilla.
Hän on julkaissut useita teoksi, joista edellä mainuttu on viimeisin. (tilaan sen tänne toimistolle, niin saa lainata jos kiinnostaa)

IHAN GURU!

www.demofinland.org

Terveiset edustajakokouksesta

Keskustanaisten edustajakokous on nyt ohi. Sihteeristössä hyörivät Anna ja Minna, Anu oli myös vapaaehtoisena pitämässä kokousta pystyssä. Myös muita EKN:n jäseniä oli saapunut paikalle työväentalolle.
Kokous valitsi yksimielisesti puheenjohtanan jatkamaan Anneli Jäätteenmäen, varapuheenjohtaista käytiin vaali: ehdolla olivat Elsi Katainen, Tatja Karvonen ja Eija Sippola. Valituiksi tulivat tiukalla tuloksella Elsi ja Eija.
Harmillista ehkä oli, että emme äänestäneet kokouksessa, mutta sitä on nyt turha enää surra.
Tatjalle voimia ja tsemppiä - hyviä naisia tarvitaan aina!

Olin myös kannarivaliokunnan sihteeri. Täytyy todeta, että naisilla on kyllä kokoustekniikassa harjoittelemista. Toisaalta kokoustekniikka lienee miesten luoma rakenne, joissa naisten on vain täytynyt toimia. Naiset voisivat siis luoda oman demokraattisen kokoustekniikkarakenteen, jos kokevat että nykyinen ei sovi heidän toimintatavoilleen. Tämähän on laajemmassa mittakaavassa ongelma, että naisten on täytynyt toimia miesten luomissa rakenteissa.

Koska olin sihteeri, en tietysti voinut ottaa kannariin poliittista kantaa vaikka olisi mieli tehnytkin. Se on aika perinteinen... ja toisaalta osin vasemmistovivahteinen - vaikka onhan se köyhän asia ihan Alkiolainen juttu - mutta kun esim. tässä päivähoitomaksukeskustelussa ei liene kuitenkaan siitä kyse, että köyhät joutuisivat kärsimään.

Tässä koko kannari:
Suomen Keskustanaisten edustajakokous 10.6.2007 Helsingissä

Perheiden tukeminen on laaja yhteiskunnallinen haaste


Kuntien kodinhoitojärjestelmää kehitettävä

Pienten lasten perheiden jaksamiseen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. On kehitettävä toimiva kodinhoitojärjestelmä, jonka kautta perheillä on mahdollisuus saada kotipalveluja.

Nykyisessä järjestelmässä perheille suunnattu tuki on keskittynyt lähinnä vain lastensuojeluun. Esimerkiksi tilanteessa, jossa toinen vanhemmista sairastuu ja toinen käy töissä, perhe ei kuulu varsinaisesti lastensuojelun piiriin, joten he eivät voi saada arjen apua. Maan sisäisen muuttoliikkeen vuoksi entistä harvemmilla perheillä on enää auttavia sukulaisverkostoja lähellä. Lapsiperheiden ennaltaehkäisevä lähipalvelu helpottaisi tilannetta.

Vanhusten kunnallista kotipalvelua tulee kehittää. Vanhukset tarvitsivat apua kodinaskareissa kuten siivouksessa, pyykinpesussa ja kaupassakäynnissä. Vanhuksille on taattava todellinen valinnanvapaus, itsemääräämisoikeus ja kuuleminen palveluiden suhteen. Näin tuettaisiin vanhusten kotona asumista laitoshoidon sijasta.

Omaishoitajien asemaa tulee parantaa.

Kunnallista kodinhoitojärjestelmää tulee kehittää. Kuntasektorille tarvitaan taloudellista panostusta henkilökunnan palkkaamiseksi kodinhoitotyöhön. Lisäksi yksityinen ja kolmas sektori täydentävät kodinhoitopalveluita.



Subjektiivinen oikeus päivähoitoon säilytettävä

Vastuu lapsen kasvatuksesta on ensisijaisesti vanhemmilla. Perheiden erilaisissa elämäntilanteissa vanhempien valinnan vapautta lasten päivähoidon suhteen on kehitettävä, lähtökohtana on lapsen etu.

Päivähoitojärjestelmän pääongelma ei ole se, että kotona olevien vanhempien lapset täyttävät päiväkodit. Huomiota on kiinnitettävä liian suuriin ryhmäkokoihin, henkilökunnan riittävyyteen ja päivähoitojärjestelmän joustavaan palvelutarjontaan.

Mahdollisuutta tilapäiseen hoitoon tulee kehittää. Monet lapsiperheet kaipaavat lastenhoitoapua epäsäännöllisesti ja vain lyhyitä jaksoja kerrallaan. Tällainen tarve on esimerkiksi sellaisilla vanhemmilla, jotka opiskelevat, tekevät niin sanottuja keikkatöitä tai lyhyitä sijaisuuksia tai ovat työnhakijoina.

Nykyisessä järjestelmässä vanhemmat eivät pysty aina käyttämään päivähoitoavain tarpeeseen, vaan turvatakseen hoitopaikan saannin eri tilanteissa heidän täytyy pitää lasta koko- tai puolipäivähoidossa.

Päivähoitojärjestelmän tulee olla jatkossakin sellainen, että kaikilla vanhemmilla on aito mahdollisuus saada lapsensa päivähoitoon, joka vastaa perheen tarpeita. Nollamaksuluokka tulee säilyttää.

Perhepäivähoitajan verotusta on selkeytettävä ja perhepäivähoitajalla tulee olla oikeus palkkaan ajalta, jolloin hän hoitaa sairasta lastaan.



Palkkatasa-arvo edellyttää tekoja

Suomen Keskustanaiset vaatii, että tavoitteista saada aikaan merkittävä palkankorotus muun muassa naisvaltaiselle hoitoalalle ei luovuta. On jatkettava edellisen hallituksen aloittamaa palkkaohjelmaa naisten palkkatasa-arvon toteutumisen edistämiseksi. Sukupuolten välisten palkkaerojen kasvu on saatava taittumaan ja naisvaltaisten aloille tulee osoittaa kuntien lisävaltio-osuuden muodossa huomattava lisäpanostus.
Valtio ei voi olla palkansaajajärjestöjen erimielisyyksiin vedoten tekemättä asian eteen mitään.



Tasa-arvolainsäädännön henkeä noudatettava puolueessa

Suomen Keskusta rp:n tulee kaikessa toiminnassaan kaikilla tasoilla edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa tavoitteellisesti. Pelkkä kehotus puoluekokouspäätöksillä ei ole vaikuttanut tilanteeseen. Suomen Keskusta rp:n sääntöjä tulee muuttaa niin, että sinne kirjataan tasa-arvolain mukaisesti vaatimus, että Keskustan puolue-elimissä henkilövalintoja tehtäessä tulee valita vähintään 40 prosenttia molempia sukupuolia.


Tämä viimeinen kohta on hyvä. Helsingin piirin piiritoimikunta teki samanlaisen aloitteen puoluehallitukselle edellisessä kokouksessaan.

Tässä tältä erää =) Aurinkoista kesäpäivää!

ps. olen tänään Demo ry:n seminaarissa ja paneelissa 12:30-16 Eduskunnan auditoriossa, tervetuloa kuulemaan!

Tasa-arvoinen ja turvallinen naiseus?

Suomi on tasa-arvoinen maa... ?
Naisia on enemmistö ministereinä, nainen on presidentti ja eduskunnassakin on enemmän naisia kuin koskaan. Toisaalta naisen euro on edelleen noin 80 senttiä, vanhemmuuden kustannuksia ei olla tasattu vieläkään ja tytöttelyä kohtaa moni edelleen.

Entä sitten yksityisessä elämässä, arjessa, kotona vapaa-ajalla? Feminismin toinen aalto havaitsi aikanaan, että nainen kohtaa alisteisen asemansa juuri arjen käytännöissä. Radikaalit polttelivat rintaliivejä ja vaativat tasa-arvoa. Nyt eletään jo feminismin kolmatta aaltoa – mutta nainen ei edelleenkään ole turvassa. Tutkimusten mukaan 43,5 prosenttia naisista on vähintään kerran 15 vuotta täytettyään joutunut miehen tekemän fyysisen tai seksuaalisen väkivallan tai väkivallalla uhkailun kohteeksi. 22 prosenttia suomalaisnaisista kokee vuosittain sukupuolista häirintää.

Pelko on läsnä aina, yksin liikkuessaan ei ole koskaan turvassa. Väitän, että lähes jokainen nainen on joutunut ainakin kerran elämässään pelkäämään, vain siksi että on nainen.

Saavuin eräs ilta työreissulta Tallinnasta iltalautalla. Kanssamatkustajani olivat päivän aikana nautiskelleet useamman alkoholijuoman ja meno oli sen mukainen. Takanani seisoi kaksi viidenkympin rajapyykin ohittanutta miestä tukevassa maistissa. Heidän keskustelunsa oli kovaäänistä ja käsitti herjauksia naisia ja erästä ihmisryhmää kohtaan. Aikani heitä kuunneltuani, käännyin ja pyysin heitä puhumaan hiljaisemmalla äänellä, sillä heidän käyttämänsä terminologia oli minusta epäkorrektia. Nuoren naisen puuttuminen heidän sovinistiseen ja rasistiseen keskusteluunsa ei sopinut alkuunkaan. Uhkailu, niin sanallinen kuin fyysinen ahdistelu, alkoi välittömästi. He solvasivat minua ja huusivat korvaani, he eivät antaneet minun liikkua eteenpäin. En reagoinut sanallisesti asiaan mitenkään, vaan yritin luikerrella tilanteesta pois. He saivat minut joka kerta kiinni. He eivät päästäneet minua lauttaan, kunnes eräs pariskunta ”nappasi” minut mukaansa. Satuin onnekseni matkustamaan eri luokassa kuin ahdistelijani – silti minua pelotti. Miten pääsisin Suomen päässä turvallisesti kotiin, ilman että he voisivat enää kiusata minua tai saada selville kuka olen. Pelkäsin suunnattomasti. He olivat ottaneet minut silmätikukseen ja eivät helposti luovuttaisi. Olin oikeassa, sillä hetken päästä he tulivat etsimään minua. Uhkailu jatkui ja minua pelotti entisestään. Vasta tässä vaiheessa henkilökunta puuttui tilanteeseen ja ohjasi miehet omalle puolelleen. Hädissäni purskahdin itkuun ja pyysin henkilökuntaa saattamaan minut lautasta passintarkastuksen läpi taksille. Näin he tekivätkin ja selvisin säikähdyksellä tilanteesta turvallisesti kotiini.

Olisiko minun pitänyt tyynesti kuunnella täysin epäkorrektia kielenkäyttöä? Moni vastaisi, että olisi. Mielestäni ei, sillä mikään ei muutu jos kukaan ei uskalla asiasta huomauttaa. Ensi kerralla tajuan varmasti vain turvata selustani. Ovatko nämä keski-ikäiset sovinistiäijät sukupuuttoon kuoleva lajike, vai piileekö näitä asenteita myös nuoremmissa? Vastustan väkivaltaa kaikissa muodoissaan ja mielestäni onkin järjen köyhyyttä jos joutuu turvautumaan siihen tai sillä uhkailuun. Fyysinen vahvuus on miehen etu, vallankäytön väline – esimerkkitapauksen herrat osasivat hyvin sillä pelotella – valta ja sen käyttö, sehän tilanteessa oli kyseessä. Nuoren naisen ei pidä puuttua isojen setien asioihin.

Meitä (nostan itseni aika raskaaseen sarjaan...) ärsyttäviä naisia on ollut aina – naisia jotka vaativat 1700-luvulta saakka äänioikeutta, 1960-luvulta huudahtivat henkilökohtaisen olevan poliittista ja 2000-luvulla vauhkotaan palkkatasa-arvosta. Minä aion kaikista negatiivisista kokemuksistani huolimatta jatkaa ärsyttävällä linjallani, kyseenalaistaa kielenkäyttöä, vaatia tasa-arvoa ja edistää naisten turvallisuutta. Muuten ei koskaan tapahdu muutosta. Barrikadeille on kiivettävä edelleen!

ps. Heinikki: pahoittelut, jos olet kokenut suvaitsemattomuutta! Ongelmana usein on, että väitämme olevamme suvaitsevaisia monessa suhteessa, mutta huomaamattamme kuitenkin harjoitamme tuomitsevaa käytöstä suhteessa toisiimme ja jokaisen omiin henkilökohtaisiin valintoihin. Pitäisi aina muistaa, ettei meistä ole toistemme valintoija tuomistemaan ja arvostelemaan.

"Ainoa osa ihmisen käytöstä, josta hän on vastuunalainen yhteiskunnalle, on se joka koskee muita. Siinä osassa, joka koskee häntä itseään, on hänen vapautensa oikeudella ehdoton. Itsensä ylitse, oman ruumiinsa ja sielunsa ylitse ihminen on itse valtias." (J.SMill: Vapaudesta, 1891, 15)